Liiterin Tarina
Nybackan tila on pitänyt pintansa jo reilut nelisensataa vuotta ja pysynyt tiukasti saman suvun hyppysissä. Kaikki ei kuitenkaan ole mennyt kuin Strömsössä – tilan maat sattuivat nimittäin sijaitsemaan juuri siinä kohtaa, joka päätyi osaksi Porkkalan miehitysaluetta. Ja koska itäiset ystävämme eivät olleet erityisen kiinnostuneita historiallisten rakennusten suojelusta, he päättivät suuressa viisaudessaan pistää kaikki vanhat pytinkinsä sileäksi.
Kun Porkkala palautui Suomelle vuonna 1957, saapui paikalle nuori ja tarmokas isäntä Lars, joka pisti hihat heilumaan. Hän rakensi talolle piharakennukset ja kasvihuoneita sekä alkoi viljellä maata kuin viimeistä päivää. 70-luvun energiakriisi tosin pisti kapuloita rattaisiin ja kasvihuoneviljely sai jäädä, mutta elämä jatkui silti viljelyn ja urakoinnin merkeissä aina 2000-luvulle saakka.
Tila oli vähällä joutua kaavoituskoneiston jyrän alle, mutta onneksi se pelastui ja sai jäädä omalle isolle tontilleen rauhassa köllöttelemään. 2010-luvulla tila vaihtoi omistajaa ja siirtyi paikalliselle yrittäjälle, joka päätti laittaa paikat uuteen uskoon. Liki kymmenen vuoden puurtamisen jälkeen tila alkaa vihdoin saavuttaa entisen loistonsa – ja ehkäpä jopa vähän päälle.
Ja sitten syntyi Humppaliiteri! Idea lähti liikkeelle päähänpistosta (kuten parhaat ideat yleensä), kun tilan mailla pyöriessä löytyi yhtä sun toista hauskaa rekvisiittaa. Piharakennus suorastaan huusi, että siihen pitää perustaa jotain hulvatonta. Ja näin syntyi Humppaliiteri – tanssin, nostalgian ja hyvän fiiliksen tyyssija. Ja jos tämä ei jo olisi tarpeeksi eksoottista, niin pisteenä i:n päällä liiteristä löytyy vielä maailman pienin Lenin-museo.
Nybackan tilaa on kunnostettu suurella sydämellä, pilke silmäkulmassa ja vakaalla uskolla siihen, että välillä on yksinkertaisesti pakko vähän humpata. 💃🕺
